Näyttely kertoo Vuoksenrannan kunnasta, joka sijaitsi menetetyn Karjalan Kannaksen pohjoisosan keskustassa Viipurin ja Käkisalmen puolessa välissä. Laatokan rantaan matkaa oli noin 60 kilometriä.

Vuoksenranta erotettiin vuonna 1924 Antrean pitäjästä omaksi kunnakseen. Vuonna 1944 Vuoksenrannassa osui noin 3500 henkeä. Kunta lakkautettiin virallisesti vuonna 1948.

Näyttelyn esineistö on koottu vuoksenrantalaisen museoon lahjoittamista esineistä, joita he ovat ottaneet mukaansa lähtiessään Vuoksenrannasta evakkoon. Esineistöä on myös Vuoksenrannan seurakunnasta.

Vuoksenrantalaisten uusiksi asuinalueiksi tulivat etenkin Itä-Hämeen Tainionvirran ja Puulan vesistön alueet kuten Hartola, Sysmä, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Heinola sekä Asikkala ja Someron Kauraketo.

Osa näyttelyn esineistöstä on vuoksenrantalaisten tekemiä pienoismalleja ja malleja alkuperäisistä esineistä muistinsa mukaan.

Kirkon pienoismalli on Vuoksenrannan vuosina 1934-35 rakennetusta kirkosta. Tekstiilit ja käsityöt ovat vuosisadan vaihteesta ja sotavuosilta.

Keskellä näyttelyä on evakkokuorma. Evakkokuormaan otetiin yleensä rukki, kirnu, ompelukone ja muita käyttöesineitä sekä evästä.

Näyttelyn tarkoitus on esitellä Vuoksenrantaa ja siirtokarjalaisuutta.

Kartanon aikaan aitta on toiminut vilja- ja ruokavarastona sekä säilytyskäytössä.