Category Archives: Näyttelyt

Näyttelyt.

Itä-Hämeen museolla glögitarjoilu loppiaisviikonloppuna

Suomen museot tarjoavat itsenäisyyden juhlavuoden maistiaisia loppiaisviikonloppuna 6.–8.1.2017. Itä-Hämeen museo Hartolan Koskipäässä on mukana loppiaisen vietossa ja tarjoaa glögiä perjantaista sunnuntaihin.

Suomen itsenäistymisestä tulee vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden teema on Yhdessä. Museot ovat mukana juhlavuoden ohjelmassa omalla Yhteinen perintö -hankekokonaisuudellaan

Yli 140 museota ympäri Suomen pitää ovensa avoinna Museoiden loppiaisviikonloppuna 6.–8.1.2017. Valtakunnallinen loppiaistapahtuma on museoiden lähtölaukaus juhlavuoteen ja sen tapahtumia koordinoi Suomen museoliiton Yhteinen perintö -hanke. Hankkeen tavoitteena on yhdessä museoiden kanssa aktivoida yleisöjä juhlavuoden viettoon eri tavoin ja tuottaa kävijöille uusia yhteisiä kokemuksia.

Teemana päivien ajan Itä-Hämeen museo esittelee erityisesti Maila Talvion, Mika Waltarin, Uuno Kailaan, Arvi Kivimaan ja Arvi Järventauksen tuotantoa, mitkä liittyvät Suomen itsenäistymiseen ja suomalaisuuteen. Samoin esittelemme tulevan teemanäyttelyn sisällön, joka avautuu toukokuussa 2017.

Teemanäyttely 2016: lasipulloja

image

image

 

 

 

 

Itä-Hämeen museon päärakennuksen yläkerrassa on esillä lasipulloja aina markkinaviikonloppuun 4.9 saakka. Näyttelyssä on tuhat erilaista pulloa museon omista kokoelmista. Pullot ovat tavallisia käyttöpulloja, eivät taidelasia. Suurin osa kotimaista tuotantoa, mutta esillä on myös eurooppalaisten tehtaiden valmistamia pulloja.

Pullon määritelmä on suuhun suippeneva harteikas lasista valmistettu astia. Vanhimmat lasipullot olivat puhallettuja, myöhemmin valettuja ja nykyisin teollisesti valmistettuja. Näyttelyn vanhimmat käsinpuhalletut pullot ovat 1700-luvulta. Pullojen väri vaihtelee käytetyn hiekan mukaan.
Lasin syntytarinasta ei ole tarkkaa tietoa. Samoin kuin ei monien muidenkaan arkisten, mutta elintärkeiden asioiden kehittymis- ja keksimishistorioista.

Ensimmäiset lasinkäyttötavat pohjautuivat keramiikan lasittamiseen, ja lopulta noin 4000 eKr lasi saatiin erotettua omaksi, synteettiseksi materiaalikseen Mesopotamian alueella.

Egyptiläiset omaksuivat lasin käsittelyn taidon ja hyödynsivät sitä eritoten korujen ja pienten koristepullojen valmistuksessa. Lasinvalmistus oli kuitenkin hidasta ja aikaa vievää työtä käytetyn lasimurskan sulatustekniikan vuoksi.

Vasta 400-luvulla eKr lasia opittiin puhaltamaan Syyriassa. Muutamassa minuutissa syntyvä puhallettava lasiesine korvasi lasimurskatekniikan kokonaan. Lasimurskatekniikka otettiin ”uutuutena” käyttöön lasiveistosten valmistuksessa vasta 1800-luvun Ranskassa antiikin ihannoinnin seurauksena Pate de Verre -nimellä.

Rooman valtakunnassa lasinvalmistus synnytti maailman ensimmäisen teollisuusmuodon. Puhallettavan lasin valmistukseen tarvittiin sulatusuunin jatkuva huolenpito ja puhallukseen erikoistunut työväki. Lasin tieteellistä rakennetta ei tunnettu, ja valmistustekniikka perustui kokemukseen. Tästä syystä lasinpuhalluksen taito kulki vain mestareilta oppipojille tai lasinpuhallussuvussa. Tämä perinteeseen perustuva taito jatkui aina 1800-luvulle asti.

Viimeiset pari sataa vuotta lasipullot on valmistettu teollisesti joko valamalla tai lasimassasta muotoilemalla. Suurin osa näyttelyn pulloista on teollista valmistusta.

Pulloja on käytetty etupäässä kaikenlaisten nesteiden säilyttämiseen. Pullojen muoto ja koko on yleensä määräytynyt käytön mukaan. Esillä on mm viina-, likööri-, viini-, olut-, lääke-, muste- ja hajuvesipulloina.

Näyttely 2015: Julisteita ja mainoksia

Hartolan Kirja ja Kemikalia aloitti toimintansa 1945 Liisa Sammaliston yrityksenä. Myöhemmät omistajat yhtiössä olivatt Pentti, Helena ja Juhani Sammalisto. Toiminta päättyi 7.5.2014.

Juhani Sammaliston perijät lahjoittivat museolle kaupan esineistöä. Lahjoituksessa oli parisensataa julistetta ja mainosta, joista on koottu museon vuoden 2015 teemanäyttely: Julisteita ja mainoksia Sammaliston jäämistöstä.

Julisteet ja mainokset ovat olleet esillä kaupassa vuosikymmenten aikana. Aiheet liittyvät kirjoihin tai kemikaliatuotteisiin.

Näyttely on esillä Itä-Hämeen museon päärakennuksen yläkerrassa. Julisteisiin ja mainoksiin voi käydä tutustumassa 15.5-15.9.2015.

Museon peruskokoelmiin voi tutustua ympäri vuoden. Itähämäläinen kartanokulttuuri ja kansanomainen esineistö kertovat paikallista historiaa. Runoilija Uuno Kailaan, kirjailja Maila Talvion ja akateemikko Mika Waltarin muistohuoneet puolestaan esittelevät kirjailijoiden suhdetta paikkakuntaan.

Tervetuloa tutustumaan Koskipään kartanoon, joka on museota sanan mukaisesti kivijalasta kurkihirteen.

Näyttely 2012: Joululehtien kertomaa

1.12.2012-6.1.2013

Itä-Hämeen museo Hartolan Koskipäässä on koonnut näyttelyn joululehdistä aina 1800-luvun lopulta nykypäiviin. Näyttelyn lehdet ovat museon omista kokoelmista ja yksityisiltä saatuja, kuten sysmäläiseltä kirjallisuuden harrastaja Kari Piitulaiselta. Näyttelyyn voi tutustua reilun kuukauden ajan adventista loppiaiseen.

lehtienkertomaa

Näyttely 2009: Itä-Hämeen museo 80-vuotta

Vuoden 2009 näyttely kertoi museon 80-vuotisesta taipaleesta ja kokoelmista.

Itä-Hämeen museon 80-vuotisjuhla sunnuntaina 5.7.2009

Ohjelma

klo 10
juhlajumalanpalvelus Hartolan kirkossa ja seppeleenlasku unohdettujen hautaristille

klo 12.30
juhlat museolla

Tervetuloa kaikki museon ystävät!

Muistamiset Itä-Hämeen Museoyhdistyksen tilille 125330-6100362 kokoelmahankintoja varten.

 

Näyttely 2008: Tulta päin

Tulta päin – Hartolan palokunnan 70 vuotisnäyttely oli esillä vuonna 2008.

Näyttely kertoi Hartolan palokunnan 70 vuotisesta toiminnasta ja vpk:sta

Näyttely oli esillä 29.2. – 30.12.2008 Koskipään kartanon päärakennuksen yläkerran näyttelytilassa.

palokunta2

Palokunta työssään.

palokunta

Jälkisammutusta.