Karl Albert Carlson syntyi 6. syyskuuta 1876 Kalhon kartanossa, Hartolassa. Carlsonin vanhemmat olivat Kalhon silloinen isäntä Reinhold Carlson ja Erika Carlson (os. Lindfors). Reinhold ja Erika saivat kuusi yhteistä lasta, joista Albert oli toiseksi vanhin. Erikan kuoleman jälkeen, Reinhold meni uusiin naimisiin Aina Maria Miettisen kanssa. Pari sai kaksi yhteistä lasta.
Albert Carlson kävi kansakoulua Heinolassa ja opiskeli Harjun maanviljelyskoulussa vuosina 1897–1898. Vuonna 1900 Carlson aloitti opintonsa Helsingin yliopiston piirustussalissa ja siirtyi myöhemmin opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun, Ateneumiin. Carlsonin opiskelutovereita olivat muun muassa Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski ja Joonas Heiska. Vuonna 1905 Albert Edelfelt valitsi Carlsonin yhdessä kuuden muun taiteilijan kanssa Kööpenhaminan opintomatkalle, jossa seitsemästä opiskelijatoverista puhuttiin Aleksis Kiven innoittamana “Jukolan veljeksinä”. Carlson oli nimetty “Aapoksi” kenties siksi, että “Albert” muuntuu helposti Aapoksi ja Kalhon tuleva isäntä näyttää olleen ryhmän pisimpiä. Kuvassa alla Albert on ryhmässä ensimmäinen oikealla.
Vaikka opinnot Ateneumissa ja matkat Eurooppaan pitivät Albertin poissa pitkiä aikoja Kalholta, hän pysyi aktiivisena kotiseutunsa kulttuurielämässä. Vuonna 1908 Albert oli perustamassa yhdessä Pohjolan Kartanon isännän Akseli Tervalan ja juustomestari Arnold Wälchlin kanssa Kalhon torvisoittokuntaa. Albert soitti itse baritoni-torvea.
Reinhold Carlson kuoli vuonna 1926 ja Albert vanhimpana poikana peri kartanon isännyyden. Vuonna 1927 Carlson meni naimisiin Katri Siitosen kanssa. Pari sai neljä lasta. Perhe asettui vuonna 1828 valmistuneeseen päärakennukseen, jonka kuisti reunustaa myöhemmin monia Carlsonin teoksia. Vuonna 1928 perustettu Itä-Hämeen museo sai ensimmäisen lahjoituksensa, 28 000 mk, uudelta Kalhon isännältä, Albert Carlsonilta. Samana vuonna Hartolan vanha kirkko siirrettiin uuteen seurakuntaan Pertunmaalle ja myöhemmin Carlson maalasi vanhalle kirkolle uuden alttaritaulun vuonna 1936 (kuva alla).
Albert Carlson isännöi Kalhon kartanossa kuolemaansa asti vuonna 1964. Hän jatkoi maalaamista koko elämänsä. Carlsonin tyyli jatkaa Edefeltin kansallisromanttista suuntausta. Näyttelyssä esitellään yli 70 Carlsonin teosta, joihin kuuluvat useat omakuvat, muotokuvat perheen jäsenistä ja paikallisista sekä maisemat Kalhon ja Hartolan ympäristöstä. Näyttelyssä on esillä myös Carlsonin tekemiä jäljennöksiä muun muassa Edefeltin ja Väinö Blomstedtin teoksista. Jäljennökset olivat tärkeä osa akateemista taideopetusta ja aikana jolloin värikuvat olivat harvinaisia, laadukkaan jäljennökset olivat tärkeä osa taidemuseoiden kokoelmia.
Albert Carlsonin 150-v juhlanäyttely on auki Vanha-Koskipäässä 26.9 – 2.11.2026 joka päivä klo 12-17. Pääsylippu on 10 € ja eläkeläisille, opiskelijoille ja 7-17-vuotiaille 8 €. Museokortilla pääsee tutustumaan näyttelyyn 5 €. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Tervetuloa!
Teksti ja kuvat Johanna Hoppu.
