Category Archives: Muistohuoneet

Muistohuoneet.

Näyttely: Vuoksenranta menetetystä Karjalasta

Näyttely kertoo Vuoksenrannan kunnasta, joka sijaitsi menetetyn Karjalan Kannaksen pohjoisosan keskustassa Viipurin ja Käkisalmen puolessa välissä. Laatokan rantaan matkaa oli noin 60 kilometriä.

Vuoksenranta erotettiin vuonna 1924 Antrean pitäjästä omaksi kunnakseen. Vuonna 1944 Vuoksenrannassa osui noin 3500 henkeä. Kunta lakkautettiin virallisesti vuonna 1948.

Näyttelyn esineistö on koottu vuoksenrantalaisen museoon lahjoittamista esineistä, joita he ovat ottaneet mukaansa lähtiessään Vuoksenrannasta evakkoon. Esineistöä on myös Vuoksenrannan seurakunnasta.

Vuoksenrantalaisten uusiksi asuinalueiksi tulivat etenkin Itä-Hämeen Tainionvirran ja Puulan vesistön alueet kuten Hartola, Sysmä, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Heinola sekä Asikkala ja Someron Kauraketo.

Osa näyttelyn esineistöstä on vuoksenrantalaisten tekemiä pienoismalleja ja malleja alkuperäisistä esineistä muistinsa mukaan.

Kirkon pienoismalli on Vuoksenrannan vuosina 1934-35 rakennetusta kirkosta. Tekstiilit ja käsityöt ovat vuosisadan vaihteesta ja sotavuosilta.

Keskellä näyttelyä on evakkokuorma. Evakkokuormaan otetiin yleensä rukki, kirnu, ompelukone ja muita käyttöesineitä sekä evästä.

Näyttelyn tarkoitus on esitellä Vuoksenrantaa ja siirtokarjalaisuutta.

Kartanon aikaan aitta on toiminut vilja- ja ruokavarastona sekä säilytyskäytössä.

Mika Waltarin kamari

Akateemikko Mika Waltari (Helsinki 1908-Helsinki 1979) vietti 1940-luvulla kesiään Hartolassa Kalhon kartanosta erotetun Näsin piharakennuksessa. Waltarin vaimon Marjatta Luukkosen äiti oli Kalhon kartanon tyttäriä. Waltari kirjoitti Näsin piharakennuksen ullakkokamarissa mm Sinuhe egyptiläisen ja muita historiallisia romaanejaan. Kamarissa on esillä kirjailijan tuotantoa ja Näsissä käyttämiä esineitä.

Uuno Kailaan muistohuone

kirj1_2
Tuvan peräkammari on omistettu itähämäläisen runoilija Uuno Kailaan (1901-1933) muistolle. Huone on kartanon aikaan ollut palkollisten kammarina. Kailas syntyi Heinolan pitäjässä Kailasen tilalla Eevert Salosen ja Olga Honkapään esikoisena. Kolmivuotiaana äidin kuoltua Uuno joutui isovanhempien hoitoon Hartolan Honkapäähän. Kailas kuoli Nizzassa vuonna 1933 keuhkotautiin. Huoneen esineet ovat Honkapäästä eli Uunon lapsuus- ja nuoruusvuosinaan käyttämiä. Huoneen esineistö Honkapäästä lahjoitettiin museoon vuonna 1936.

Runoilija Uuno Kailaan muistohuonetta alettiin koota kirjailja Maila Talvion Helsingin laivarannassa taltioiman ja museoon kesällä 1933 tuoman runoiljan tuhkauuran käärepaperin ympärille. Uurnan ympärillä ollut käärepaperi on edelleen esillä muistohuoneessa. Lisäksi muistohuoneessa on esillä Uuno Kailaan mukana kulkeneita esineitä hänen Helsingin ajaltaan, jolloin hän opiskeli Helsingin Yliopistossa ja toimi vapaana toimimttajana ja runoilijana asuen alivuokralaisasuinnoissa ja matkkustajakodeissa. Tältä ajalta esillä on mm runoilijan matkalaukku ja suurikokoinen lompakko.

HPIM1151.JPG

Maila Talvion työhuone

Maila Talvio.

Maila Talvio.

Museon perustajan kirjailija Maila Talvion muistolle omistettu huone, joka on alkuaan ollut isännän työhuoneena. Työhuoneen koko esineistö on siirretty kirjailijan kuoleman jälkeen museoon ja asetettu esille samalla tavalla kuin se on ollut Helsingissä Laaksolassa kirjailijan kodissa. Istumasohva on Iiristehtaan tuotantoa ja sohvalla on Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman Liekki-ryijyn muunnelma. Laakerinlehtiseppeleen Maila Talvio on saanut Satakuntalaiselta osakunnalta.

Maila Talvio (s Maria Winter) syntyi Hartolassa Savelan pappilassa kappalainen A. M. Winterin viidentenä tyttärenä vuonna 1871. Vuonna 1893 Talvio avioitui professori J. J. Mikkolan kanssa. Talvio kuoli kodissaan Helsingissä Laaksolassa loppiaisena 1951.