Tuparakennuksen pirttipääty eli haikutupa on 1600-luvulta. Rakennusta on jatkettu 1820-luvulla pehtorin asunnolla päärakennukseen päin ja samalla koko rakennus on saanut nykyisen ulkoasunsa, joka sointuu pihapiirin muihin rakennuksiin. Pehtorin asunto on nykyisin museonhoitajan asuntona.

Aitta ruokakelloineen on rakennettu 1820-luvulla flyykelirakennukseksi vihreälle päärakennukselle. 1700-luvulla samalla kohdalla kellareiden päällä on sijainnut kartanon olutpanimorakennus, joka on purettu 1800-luvun alussa. Aitan keskiosassa on näyttelytila, muutoin aitta on museon säilytyskäytössä.
1700-luvun puolivälissä rakennetut olut- ja talouskellarit ovat alkuaan olleet keltaisen pää- ja panimorakennuksen kellareina. Kellarit muodostavat tunnelin, koska 1820- luvulla kellareihin on rakennettu uloskäynti vihreän päärakennuksen käyttöön.

Itä-Hämeen museo hankki kesällä 2001 omistukseensa entisen Hartolan osuus meijerialueen rakennuksineen. Alueelle on tarkoitus sijoittaa museon säilytys- ja konservointitilat sekä toimisto- ja näyttelytiloja.

Museon varsinaiset esillä olevat kokoelmat säilyvät Koskipään kartanon rakennuksissa, joissa museo on toiminut vuodesta 1928. Hartolan meijerialue sijaitsee puolen kilometrin päässä Koskipäästä Tainionvirran vastarannalla.

Alueella on vanha meijerirakennus vuodelta 1921, jonka yhteydessä on 1980-luvun alussa valmistunut maidon vastaanottohalli. Meijerirakennus kunostetaan säilytystiloiksi ja vastaanottohalli näyttely- ja yleisötilaksi. Entiseen lämpökeskukseen kunnostetaan myös näyttelytiloja. Konttorirakennus säilyy toimisto- ja arkistokäytössä. Autotallirakennukseen sijoitetaan maatalouteen liittyvää esineistöä ja rakennustarvikeiden säilytystiloja. Alueella oleva automiesten entinen asuinrakennus säilytetään asuntokäytössä.

Museon tarkoituksena on edetä hitaasti kiiruhtaen muutostöissä. Eli muutoksia alueella tehdään resurssien sallimissa rajoissa. Meijerin alueen ilmeen muokkaaminen museokäyttöön vienee noin kymmenisen vuotta. Alueen hankinta maksoi museota ylläpitävälle Itä-Hämeen Museoyhdistykselle markoissa 1.8 miljoonaa. Korjaus- ja muutoskustannukkset tulevet olemaan noin 400.000 euroa.

Hankituilla tiloilla Itä-Hämeen museon tilantarve on turvattu useammaksi kymmeneksi vuodeksi. Eli hankinta mahdollistaa tilojen osalta museotoimen jatkamisen ja esineistön säilyttämisen tuleville sukupolville.

Itä-Hämeen Museoyhdistys myi v. 1929 Koskipään kartanoon kuuluneen Niemen tilan perustetulle Itä-Hämeen Esikuva- ja Kokeilutilan kannatusyhdistykselle malli- ja koetilaksi. Tilalla toimi koetila vuodesta 1932 aina 1970-luvun lopuun. Sen jälkeen tila oli vuokralla Hartolan opistolla eli nykyisellä Itä-Hämeen opistolla vuoteen 1996. Koetilan kannatusyhdistyksen sääntöjen mukaan koetoiminnan loputtua sen omaisuus siirtyy takaisin Museoyhdistykselle.

Vuonna 1994 koetoiminta tilalla oli loppunut ja yhdistykseen kuului 3 henkilöjäsentä. Henkilöjäsenet päättivät purkaa yhdistyksen ja siirtää sen jäljelle jääneen varallisuuden Museoyhdistykselle eli käytännössä Niemen tilan rakennuksineen. Niemen tilalla sijaitsee työmiehen asuinrakennus, lato ja sauna. Tilan pellot 10 hehtaaria ja rakennukset on vuokrattu yksityiselle