Category Archives: Päärakennus

Vihreä päärakennus.

Eteinen ja pikkueteinen

Eteisen väritys on 1820-luvulta. Seinät ovat roiskemaalatut jäljittelemään keskiaikaisten linnojen kalkkikiviseiniä, samoin lattian harmaat värit jäljittelevät kalkkikivilattioita.

Pikkueteisen vuoden 1828 alkuperäiset seinämaalaukset jäljittelevät marmoria. Eteisestä on lähtenyt alkuperäiset portaat yläkertaan. Musta häpeäpenkki ja uhrilipas 1700-luvulta  ovat Heinolan kirkosta. Kannettava puutarhalyhty seinällä on 1800-luvun lopulta.

Iso sali eli juhlasali

Seinät ja lattia on entistetty 1820-luvun asuun, katossa on alkuperäinen pellavakangas.

Empire-tyylinen kristallikruunu on Hartolan vanhasta kirkosta, jonne sen lahjoittivat von Gerdtenit. (Hartolan vanha kirkko siirrettiin Pertunmaalle vuonna 1928.)

Tandefelt-suvun nukkekaappi on 1850-luvulta. Taffelipiano on valmistettu 1800-luvun  alussa Pietarissa. Heinolalaisen Z. Sieversin maalaama muotokuva taffelipianon yläpuolella  esittää ilmeisesti päärakennuksen rakennuttajaa Otto Tandefeltiä.

Kustavilainen tuoli on perimätiedon mukaan Kustaa IV Adolfin lahja Tandefelteille vierailustaan Koskipäässä vuonna 1804.

Keittiökamari ja keittiö

Keittiökamari on toiminut astioiden säilytyspaikkana ja apukeittiönä, jossa ruoka on laitettu tarjoilukuntoon.

Keittiön väritys on 1820-luvulta, uuni on peräisin 1890-luvulta. Esineistö on pääosiltaan 1800-luvulta.

Peräkamari

Peräkamarissa on kartanon aikaan säilytetty kuiva-aineita: jauhoja, suolaa, sokeria jne. Esillä ovat niin sokerileikkurit, jäätelökirnut kuin Koskipään maustekaappi.

Kamarissa on nähtävänä alkuperäiset 1820-luvun ikkunapuitteet ja rapattu pystyuuni.

Pieni sali

Painetut paperiset kehystapetit eli raamitapetit ja korkkimatto ovat 1800-luvun lopusta samoin kuin von Gerdten-suvun uusrokokoo-tyylinen Emmakalusto. Valokuvissa on von Gerdten-sukua ja Echon kartanon rakennuksia 1800-luvun lopulta.

Punainen huone

Punainen huone on alkuperäisessä 1880-luvun asussa. Seinissä ja katossa on pellavakangas, kokolattiamatto kuulu punaiseen uusrokokoo-kalustoon, jonka Annie ja Carl von Gerdten ovat saaneet häälahjakseen vuonna 1880.

Pienellä bieder meier -pöydällä on vuonna 1867 Otto von Gerdtenin 50-vuotislahjakseen saama kristallimalja. Ikkunoiden välissä on Tukholmassa 1760-luvulla valmistettu rokokoolipasto ja lipaston päällä 1700-luvun lopun kustavilaisvaikutteinen peili.

Ruokasali

Ruokasalin lattia, seinät ja katto on entistetty 1820-luvun asuun. Alkuperäiset ruokasalin kalusteet ovat hävinneet. Ruokasaliin on sijoitettu Winter-suvun uusrokokoo-kalusto. Kristallikruunu 1700-luvun alusta on ollut Hartolan vanhassa kirkossa, jonne sen lahjoittivat Tandefeltit.

Maila Talvion työhuone

Maila Talvio.

Maila Talvio.

Museon perustajan kirjailija Maila Talvion muistolle omistettu huone, joka on alkuaan ollut isännän työhuoneena. Työhuoneen koko esineistö on siirretty kirjailijan kuoleman jälkeen museoon ja asetettu esille samalla tavalla kuin se on ollut Helsingissä Laaksolassa kirjailijan kodissa. Istumasohva on Iiristehtaan tuotantoa ja sohvalla on Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman Liekki-ryijyn muunnelma. Laakerinlehtiseppeleen Maila Talvio on saanut Satakuntalaiselta osakunnalta.

Maila Talvio (s Maria Winter) syntyi Hartolassa Savelan pappilassa kappalainen A. M. Winterin viidentenä tyttärenä vuonna 1871. Vuonna 1893 Talvio avioitui professori J. J. Mikkolan kanssa. Talvio kuoli kodissaan Helsingissä Laaksolassa loppiaisena 1951.

Vierashuone

Vierashuoneen seinät ja katto ovat pellavakangasta, väritys on alkuperäisessä 1820-luvun asussa samoin kuin lattian shakkiruudutus. Matala marmoroitu pylväsuuni uurnineen on empireä 1800-luvun puolivälistä. 1800-luvun lopun uusrokokoo-kalusteet ovat von Gerdtenien jäämistöä ja öljyvärimaalaus esittää Annie von Gerdtenin enoa professori Ernst Bonsdorffia.