Itä-Hämeen museon vihreän päärakennuksen yläkerrassa oli vuoden 2002 ajan esillä kirkollista esineistöä Itä-Hämeen alueelta. Esineistö oli pääosin koottu museon kokoelmiin 1930-luvulla. Eniten esineitä oli Heinolasta ja Hartolasta, mutta myös muista Itä-Hämeen pitäjistä: Joutsasta, Leivonmäeltä, Luhangasta, Pertunmaalta ja Sysmästä.

Näyttelyssä oli esillä kirkkorakennuksiin, kirkollisiin toimituksiin, seurakuntaelämään ja hautausmaihin liittyvää esineistöä. Esineistö ajoitui 1600-luvulta 1900-luvulle.

Kirkkorakennuksiin kuluvia esineitä olivat mm. kirkkojen valaisuvälineet, alttaritaulu, krusifiksi ja Hartolan vanhan kirkon katon keskiosa. Samoin näyttelyssä oli esillä tulipalossa vaurioitunut kirkonkellon pala ja häpeä- eli mustapenkki kirkon eteisestä.

Kirkollisiin toimituksiin kuuluvaa esineistöä olivat esimerkiksi öylättien paistoraudat ja surusauvat tai Heinolassa ja Hartolassa käytetyt ruumispaarit. Unilukkarin sauva kertoi entisaikojen pitkistä ja vieraskielisistä kirkonmenoista. Seurakuntaelämään liittyivät niin kirkko- eli morsiusvakat, kirkkosilkit kuin hengellinen kirjallisuus. Taidokkaasti tehdyt puiset hautamuistomerkit kertoivat alueen hautausmaiden historiasta omalla tavallaan. Muistomerkkien teko on ollut ammattilaisten työtä.

Näyttely kertoi esineiden kautta läpileikkauksen itähämäläisten suhteesta kirkkoonsa ja kirkollisiin oloihin viime vuosituhannen jälkimmäisellä puoliskolla. Nykyhetkeä voi ammentaa alueen kirkoista, joista monet toimivat tiekirkkoina kesäkaudella.

Näyttely sisältyi museon peruskokoelmien pääsymaksuun. Peruskokoelmat esittelivät 1800-luvun kartanointeriöörejä, kansanomaista esineistöä 1600-luvulta 1900-luvulle ja henkilöhistoriaa kirjailija Maila Talvion ja runoilija Uuno Kailaan muistohuoneilla. Museon pihapiiriin kuuluvat niin haikutupa, kellarit kuin tuulimylly ja ratasliiteri kartanon vaunuineen ja maatalousesineistöineen.

Tandefelt-suku liittyy kiinteästi niin Sysmään kuin Hartolaan. Suku on lähtöisin Sysmästä ja Hartolaan Tandefeltit tulivat vuonna 1677, kun Johan Tandefelt avioitui Koskipään omistajan Silferbögelin tyttären Margaretan kanssa.

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vuonna 2001 Tandefelt-suvun jälkeläiset kokoontuivat Hartolaan ja Sysmään esi-isiensä jalanjäljille. Itä-Hämeen museo sijaitsee Tandefeltien rakennuttamassa vihreässä Koskipään kartanon päärakennuksessa ja sivurakennuksissa. Päärakennuksen yläkertaan ja saliin oli koottu Tandefelteihin liittyvää esineistöä.

Uuno Kailas

Uuno Kailaan syntymästä tuli 29.3.2001 kuluneeksi sata vuotta. Itä-Hämeen museossa sijaitsevan runoilijan muistohuoneen lisäksi museolla oli esillä lokakuun loppuun asti näyttely, joka käsitteli 31 vuotiaana kuolleen runoilijan elämää.

Runoilija syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hartola Honkapäässä ja kirjoitti ylioppilaaksi Heinolasta. Vuonna 1920 Kailas muutti Helsinkiin, jossa opiskeli ja kirjoitti suurimman osan tuotannostaan. Uuno Kailas kuoli Nizzassa keuhkotautiparantolamatkalla 22.3.1933.

Kuvia näyttelystä “Liinat ja ryijyt” 6.6. – 4.9.2000.