{"id":39,"date":"2012-06-11T07:44:54","date_gmt":"2012-06-11T07:44:54","guid":{"rendered":"http:\/\/ihmuseo.fi\/wp\/?p=39"},"modified":"2014-01-24T10:23:18","modified_gmt":"2014-01-24T10:23:18","slug":"suomenkielisen-raamatun-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ihmuseo.fi\/?p=39","title":{"rendered":"Suomenkielisen Raamatun historiaa"},"content":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen suomenkielinen kokoraamattu, Biblia, Se on: Coco Pyh\u00e4 Raamattu Suomexi,<\/i> ilmestyi vuonna 1642 eli 370 vuotta sitten. Raamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6 oli aloitettu vuonna 1602, jolloin kuningas Kaarle IX asetti Suomennoskomitean.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ennen kokoraamatun painamista suomen kielelle ilmestyi Agricolan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Uudesta Testamentista. Wsi Testamenti <\/i>painettiin vuonna 1548. Agricola k\u00e4\u00e4nsi my\u00f6s Vanhasta Testamentista noin 25%. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ei saatu painettua varojen puutteessa.<\/p>\n

Vuoden 1642 raamattu painettiin Tukholmassa. Painosm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 1200 kappaletta. 750 raamatuista tuotiin Suomeen. Raamatut kuljetettiin tynnyreihin pakattuina irtoarkkeina.<\/p>\n

 <\/p>\n

Raamatullisia tekstisivuja teoksessa on 1432 ja esipuhetta sek\u00e4 rekisterej\u00e4 54 sivua. Lis\u00e4ksi raamattuun saattoi liitt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 kuparipiirroslehte\u00e4. Raamatut nidottiin ja kansitettiin vasta my\u00f6hemmin, usein oston yhteydess\u00e4. Raamattu on ulkomitoiltaan 25 cm x 39 cm x 12 cm ja painaa yli kuusi kiloa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuoden 1642 raamattu oli kookas ja arvokas. Piispa Johannes Gezeliuksen aloitteesta kuningas m\u00e4\u00e4r\u00e4si painattamaan raamatusta k\u00e4ytt\u00f6kelpoisemman version. Vuonna 1685 painettiin niin kutsuttu Sotaraamattu<\/i> eli Gezeliuksen Raamattu<\/i>, jonka kieliasua ja tekstej\u00e4 muokkasi Paimion rovasti Henrik Florinus. Raamatun painoi Turussa, yll\u00e4tt\u00e4en, aloitteen tekij\u00e4n piispa Gezeliuksen perustama kirjapaino.<\/p>\n

 <\/p>\n

Koko 1700-luvun alkupuolen oli vireill\u00e4 erilaisia raamatun kieliasun tarkistushankkeita. Lopulta ty\u00f6n sai teht\u00e4v\u00e4ksi P\u00f6yty\u00e4n rovasti Antti Lizelius. T\u00e4m\u00e4 kolmas painos suomenkielist\u00e4 raamattua ilmestyi vuonna 1758.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lizelius tarkisti viel\u00e4 raamatun kieliasua. Kieliasultaan tarkistettu ja korjattu raamattu painettiin vuonna 1776. T\u00e4t\u00e4 raamattua kutsutaan Vanhaksi Kirkkoraamatuksi eli Bibliaksi<\/i>, josta otettiin monia painoksia aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Seuraava virallinen kirkolliskokouksen vuonna 1938 hyv\u00e4ksym\u00e4 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli vasta vuonna 1940 painettu Kirkkoraamattu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lizeliuksen raamattu sis\u00e4lsi, kuten edellisetkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, apokryfikirjat. Moniin 1800-luvun raamattuihin niit\u00e4 ei kuitenkaan painettu. Vanha Kirkkoraamattu oli siis virallisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 164 vuotta ja on edelleen joillekin yhteis\u00f6ille se oikea Raamattu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuoden 1776 raamatusta otettiin Tallinnassa eli R\u00e4\u00e4veliss\u00e4 painos Ven\u00e4j\u00e4n alaisuuteen j\u00e4\u00e4neit\u00e4 seurakuntia varten vuonna 1777. T\u00e4t\u00e4 vuoden 1777 painosta kutsutaan R\u00e4\u00e4velin Raamatuksi<\/i> painopaikkansa mukaan. Sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n se vastasi vuoden 1776 Bibliaa.<\/p>\n

1800-luvun alkupuolella murteiden taistelu ja suomen kielen kehitt\u00e4minen loi paineita uudistaa raamatut tekstien kieliasua. Vuonna 1852 ilmestyi kieliasultaan korjattu vuoden 1776 raamatunsuomennos. Suomennos ei kuitenkaan miellytt\u00e4nyt raamatun lukijoita ja sen kielt\u00e4 vieroksuttiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Huonon vastaanoton saanutta vuoden 1852 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vuoksi Turun Pipliaseura pyysi Ylivetelin kappalaista A.W. Ingmania toimittamaan uuden suomennoksen Pipliaseuran kustannuksella. Pipliaseura julkaisi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vuonna 1859. Raamattua kutsutaan Ingmanin koetusraamatuksi<\/i>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Koetusraamatussa k\u00e4ytetyt kalevalaiset tyylikeinot ja runomitta sek\u00e4 murresanojen k\u00e4ytt\u00f6 aiheutti arvostelua. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei saanut hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 raamatunlukijoita.<\/p>\n

 <\/p>\n

Arvostelun tuloksena vuonna 1861 uusi suomennoskomitea aloitti raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n. Tarkoitus oli valmistaa kokonaan uusi suomennos raamatusta, ei korjailla julkaistujen raamattujen kieliasua.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ty\u00f6 osoittautui haastavaksi ja laajaksi. Lopulta suomentaminen jakautui kolmeen vaiheeseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ensin valmistui Vanha Testamentti. Kirkolliskokous hylk\u00e4si kuitenkin ehdotuksen vuonna 1886 eli 25 vuotta ty\u00f6n aloittamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Seuraavaksi suomennosta jatkettiin Uudesta Testamentista v\u00e4liaikaisen komitean voimin. Uusi Testamentti valmistui ja painettiin v\u00e4liaikaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1913.<\/p>\n

 <\/p>\n

Uudelleen k\u00e4\u00e4nnetty Vanha Testamentti valmistui kolmannen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6skomitean toimesta vuonna 1933. Lopulta kirkolliskokous hyv\u00e4ksyi uuden suomennoksen raamatusta vuonna 1938. Sodan vuoksi Pyh\u00e4 Raamattu<\/i> ilmestyi painosta vasta vuonna 1940 kokonaisuudessaan ja syrj\u00e4ytti virallisesti vuoden 1776 Vanhan kirkkoraamatun.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vuonna 1973 asetettu raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6skomitea aloitti ty\u00f6n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 raamattu uudelleen. Tavoitteena oli noudattaa alkutekstien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja tyyli\u00e4 nykyaikaisella suomen yleiskielell\u00e4. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tavoittaa raamatun merkitys ja mahdollinen vastaavuus alkuper\u00e4isiin teksteihin, toissijaisena alkutekstien suora k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen suomen kielelle.<\/p>\n

Komitea sai ty\u00f6ns\u00e4 valmiiksi alle kahdessakymmeness\u00e4 vuodessa. Nykyinen kirkkoraamattu<\/i> otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaksikymment\u00e4 vuotta sitten eli tammikuussa 1992.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja<\/p>\n

Vesa J\u00e4rvinen \/ It\u00e4-H\u00e4meen museo<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n