It\u00e4-H\u00e4meen museon vuoden 2005 vaihtuva n\u00e4yttely toisessa kerroksessa tuo v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 Afrikasta. Se koostuu afrikkalaisesta esineist\u00f6st\u00e4, taidemaalauksista ja kuvista.<\/p>\n
Sis\u00e4\u00e4n tullessa oikealla on taiteilija Leena Purasen Tansaniassa piirt\u00e4mi\u00e4 ja maalaamia \u00f6ljy- ja pastellitauluja ja etsauksia. Osa etsauksista on kansiossa selailtavana ja kuten muutkin taulut, ne ovat myyt\u00e4vin\u00e4. Taulut kuvaavat saramo-, kwere- ja maasainaisia ja miehi\u00e4, nuoria ja lapsia. Niihin kuuluuvat my\u00f6s kahden parantaja-tiet\u00e4j\u00e4n kuvat, Mwavila (nainen) ja Ndamba (mies) seuraavassa osassa. Mukana on jokin maisema kuva.<\/p>\n
Kaikki seuraavien osien rituaaliset esineet ovat aitoja parannustapahtumissa k\u00e4ytettyj\u00e4 rumpuja, rinnalle ja jalkoihin kiinnitettyj\u00e4 kelloja ja veistettyj\u00e4 sauvoja l\u00e4\u00e4kkeineen. Ne liittyv\u00e4t henkien nostattamisrituaaleihin, joissa parantajat saavat tanssillaan ja rummutuksella potilaan nousemaan ja liittym\u00e4\u00e4n tanssiin. Erillisess\u00e4 vitriiniss\u00e4 on parantajan kori l\u00e4\u00e4kepulloina k\u00e4ytettyine kurpitsankuorineen ja voimaa omaavine villih\u00e4r\u00e4n h\u00e4ntineen. Juuren palat, amuletit ja niiden avatut paperiliuskat koraanin teksteineen ovat niin ik\u00e4\u00e4n parantajien k\u00e4ytt\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeitten valmistusta varten tai potilaitten suojaksi.<\/p>\n
Kolmannessa osassa ja siihen liittyv\u00e4ss\u00e4 vitriiniss\u00e4 olevat symboliset esineet liittyv\u00e4t nuorten opetukseen aikuistumisrituaaleissa: Helmien v\u00e4rit, esineiden muodot ja k\u00e4ytt\u00f6tapa tarjoavat symboliset keinot seksuaali- ja tapakasvatukseen ilman, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n keskeiset toiminnot arkip\u00e4iv\u00e4istettyn\u00e4 menett\u00e4v\u00e4t arvokkuutensa. Isot veistokset samassa osassa kuvaavat sukupolvien jatkuvuutta. Nainen on suvun kanta\u00e4iti. Nurkassa iso rumpu kuului luguru -poikien ymp\u00e4rileikkausrituaaliin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelkoa, joka poikien piti voittaa.<\/p>\n
Aikaisemmin sotaisina pidettyjen karjanhoitaja maasaiden kilpi nurkassa, keih\u00e4\u00e4t ja “viidakkoveitsi” ovat maasaimiesten perusvarusteet heid\u00e4n vaeltaessaan savanneilla. Naisten perinteiset helmikoristeet ovat nyky\u00e4\u00e4n muuttumassa muodin mukana, mutta eri alueiden naiset tunnistetaan eriv\u00e4risist\u00e4 helmist\u00e4\u00e4n. Riippumassa norsunluiset tupakka “pullot”.<\/p>\n
Seuraava osa on omistettu Afrikan runsaalle el\u00e4imist\u00f6lle. Veistokset, joista ei tunnista tietty\u00e4 el\u00e4int\u00e4, ovat varhaisempia. Niiss\u00e4 turismi ei viel\u00e4 vaikuttanut veistoa standardisoivasti. Pienet taulut ovat makonde tinga tinga tyyli\u00e4. Kahdessa isossa taulussa n\u00e4kyy Afrikan korkein vuori, Kilimanjaro, kaksine huippuineen.<\/p>\n
Ruskea nahka on Kilimanjaron rinteill\u00e4 asustavan hyrax -el\u00e4imen. Se on tarpeen kylmin\u00e4 ja m\u00e4rkin\u00e4 sadekauden \u00f6in\u00e4. Sen p\u00e4\u00e4lle sijoitettu esineist\u00f6 on alun perin vuoren rinteill\u00e4 asuvien chaggojen k\u00e4ytt\u00f6astioikseen veist\u00e4mi\u00e4, joita nyt myyd\u00e4\u00e4n turisteille. Pienet puunkuoresta valmistetut lautasalustat ovat taas Viktoria-j\u00e4rven l\u00e4nsipuolelta Bukobasta, miss\u00e4 puun sis\u00e4kuorta pehmennettiin ja venytettiin vaatteina k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Sekin on nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain turisteille myyt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
Ikkunan edess\u00e4 olevan ujamaa -patsaan makonde veist\u00e4j\u00e4 Robati vei Saksaan n\u00e4yttelyyn. Se kuvaa afrikkalaista perinteist\u00e4 yhteisyytt\u00e4, jossa ihmiset ovat toistensa tukena. Ujamaa tuli merkitsem\u00e4\u00e4n afrikkalaista sosialismia Tansaniassa. Mustat veistokset kovaa ebony eli ebenholtz puuta ovat yleisimmin makonde kansanryhm\u00e4n veist\u00e4mi\u00e4, mutta suvun jatkuvuutta kuvaavien veistosten tekij\u00e4t olivat rannikon saramoja. Veistosten aiheet ovat usein mielikuvituksellisia, joille katsoja voi antaa oman selityksens\u00e4. Niit\u00e4 on sijoitettu pylv\u00e4iden viereen. Pylv\u00e4iss\u00e4 on my\u00f6s initiaatiorituaalien naamioita Kongosta ja L\u00e4nsi- ja Etel\u00e4-Afrikasta.<\/p>\n
K\u00e4sin tehdyt isot ja pienet korit ja pohtimet ovat eri puolilta Tansaniaa, keskell\u00e4 olevat tummanruskealla koristetut kantokorit ja astiat ovat Pohjois-Namibian k\u00e4sity\u00f6taidetta ja ruuan peitt\u00e4miseen k\u00e4ytetyt koristellut kurpitsan kuoret ovat L\u00e4nsi-Afrikan nomadeilta. Edess\u00e4 olevat pienet laukut ovat Etel\u00e4-Tansanian nuorien tytt\u00f6jen k\u00e4tten t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Nurkkaosa edustaa rannikon kulttuuria. Korissa olevat simpukan kuoret ovat lasten koralliriutoilta poimimia, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on kielletty\u00e4. Rannikon suahili -kulttuuri on saanut vaikutuksensa persialaisilta, arabeilta ja intialaisilta. Veistetty arkku on Tansaniaan kuuluvalta autonomiselta Sansibarin saarelta, mutta Sansibari -arkkuja valmistetaan nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s mantereen puolella. Isot vaski ja kupari tarjottimet kertovat muslimien sy\u00f6ntitavasta. Ker\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n yhteisen tarjottimen \u00e4\u00e4reen sy\u00f6m\u00e4\u00e4n maassa istuen. Bao -peli on vanhaa perua.<\/p>\n
Ikkunan alla ruuanlaittoon ja kodinhoitoaskareisiin liittyv\u00e4t esineet kuuluvat naisten elinpiiriin. Kuvioitujen taitettavien lautojen sahareunainen ter\u00e4 on kookosp\u00e4hkin\u00e4n raastamista varten laudalla istuen. Ruukku on ollut t\u00e4rkein perinteinen keittoastia, kolmen kiven p\u00e4\u00e4lle asetettuna. Nainen survoo huhmareessa maissin tai hirssin jyv\u00e4t, kun ryhtyy ruuanlaittoon. Alla oleva kanga -kangas kuvaa kuokkia. Esineiden alla olevan kankaan teksti “Kuokassa on varallisuus” viittaa viljelykampanjaan. Kuokka on asetettu puisen pyykkivadin p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Seuraavan ikkunan sein\u00e4lle on ripustettu ikivanhan etiopialaisen ortodoksikirkon taidetta ja alhaalla on tyypillisi\u00e4 ortodoksiristej\u00e4. Syrj\u00e4ll\u00e4 riippuu etiopialainen puku ja taitettuna alhaalla muslimi miehen kanzu. Oikealla olevat esineet ovat Malagasy eli Madagaskarin saarelta. Veistos esitt\u00e4\u00e4 ennustaja-parantajaa.<\/p>\n
Kaksi viimeist\u00e4 osaa viittaa Saharan etel\u00e4puoleiseen Afrikkaan kristittyn\u00e4 maanosana. Taulussa Kristuksen syntym\u00e4 on sijoitettu Kilimanjaron chaggojen lehmitarhaan, taiteilija on Tansanian ensimm\u00e4inen brittil\u00e4isen taidekoulutuksen saanut taiteilija Sam Ntiro ja taulu h\u00e4nen ensimm\u00e4isi\u00e4 teoksiaan Lontoossa.Toinen taulu esitt\u00e4\u00e4 Dar es Salaamin vanhinta luterilaista kirkkoa 1900-luvun alusta kaupungin syd\u00e4mess\u00e4 satamalahden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Sen on maalannut katutaiteilija Kiswanta polkupy\u00f6r\u00e4maalilla pastori Swantzin l\u00e4ht\u00f6lahjaksi maasta vuonna 1975. Dar es Salaamissa on nyt 36 luterilaista seurakuntaa.<\/p>\n
Veistokset kahdessa viimeisess\u00e4 osassa ovat kristillisi\u00e4 aiheiltaan. Iso makonde veistos esitt\u00e4\u00e4 pappia seurakuntalaistensa kanssa, toisessa korkeassa veistoksessa on koko joulukertomus kaikkine Kristuksen syntym\u00e4\u00e4n kuuluvine hahmoineen. Maassa on kaksi veistetty\u00e4 seimin\u00e4kym\u00e4\u00e4, molemmat makonde veist\u00e4jien ty\u00f6t\u00e4. Ristiinnaulitun veistokset kuuluvat kirkkoihin ja koteihin. Niiden alla oleva kanga vaate Luther ruusuineen juhlisti Pohjois-Tansanian luterilaisen hiippakunnan ja sen l\u00e4hetysty\u00f6n seurauksena syntyneen nelj\u00e4n muun hiippakunnan 100-vuotisjuhlaa vuonna 1976. Sinisen kangan teksti on: Kaikkivaltiaan Jumalan pelko luo rauhan.<\/p>\n
Keskelle huonetta ripustetut kolme kanga -vaatetta kertovat p\u00e4\u00e4miesten kunnioituksesta. Keskell\u00e4 on Tansanian ensimm\u00e4inen presidentti Julius Nyrerere, Kansakunnan Is\u00e4 eli Baba wa Taifa. Oikealla on Namibian ensimm\u00e4inen presidentti Sam Nujoma ja vasemmalla Mosambikin presidentti Samora.<\/p>\n
Afrikka -n\u00e4yttelyn yhten\u00e4 tarkoituksena on tuoda Afrikkaa ja erityisesti Tansaniaa l\u00e4hemm\u00e4ksi Hartolan asukkaita, koska Hartolan kunnalla on yhdess\u00e4 Hauhon kunnan kanssa Pohjois-Etel\u00e4 paikallishallinnollinen yhteisty\u00f6 Tansanian Singida -l\u00e4\u00e4niss\u00e4 olevan Iramban -piirikunnan kanssa. Erityisesti ovesta vasemmalla olevalla p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ja sein\u00e4ll\u00e4 olevat esineet ovat yhteisty\u00f6n puitteissa lahjaksi saatuja. Kaksi k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 on Iramban piirikunassa toimineen pitaalisairaalan pitaalipotilaiden ompelemia.<\/p>\n
Suuri osa seinille asetetuista taustakuvista ovat yhteisty\u00f6projektin koordinaattorin, Hauhon kulttuuri- ja vapaa-aikasihteeri Maritta Virtasen, ottamia. H\u00e4nen kokoelmistaan on my\u00f6s osa tauluista. Maasai -karjanhoitajia kuvaavat taustakuvat on Helsingin yliopiston Afrikan kielten ja kulttuurin professorin, pastori Arvi Hurskaisen ottamia h\u00e4nen tehdess\u00e4\u00e4n tutkimusta professori Swantzin johtamassa Jipemoyo -projektissa Tansaniassa 1976-1979.<\/p>\n
Muu esineist\u00f6 kuuluu antropologin ja kehitysmaatutkijan, professori Marja-Liisa Swantzin ja h\u00e4nen miehens\u00e4 antropologian tohtori, pastori Lloyd Swantzin henkil\u00f6kohtaisiin kokoelmiin. Pari heid\u00e4n kirjoittamista kirjoistaan n\u00e4yttelyn aihepiirist\u00e4 on n\u00e4ytteill\u00e4. Ne samoinkuin Marja-Liisa Swantzin kolme suomeksi kirjoitettua el\u00e4m\u00e4kerrallista kirjaa on mahdollista ostaa tai tilata.<\/p>\n
Selailtavana on my\u00f6s esill\u00e4 useita Afrikkaa koskevia taidekirjoja , mytologiaa ja historiaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
It\u00e4-H\u00e4meen museon vuoden 2005 vaihtuva n\u00e4yttely toisessa kerroksessa tuo v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 Afrikasta. Se koostuu afrikkalaisesta esineist\u00f6st\u00e4, taidemaalauksista ja kuvista. Sis\u00e4\u00e4n tullessa oikealla on taiteilija Leena Purasen Tansaniassa piirt\u00e4mi\u00e4 ja maalaamia \u00f6ljy- ja pastellitauluja ja etsauksia. Osa etsauksista on kansiossa selailtavana ja kuten muutkin taulut, ne ovat myyt\u00e4vin\u00e4. Taulut kuvaavat saramo-, kwere- ja maasainaisia ja miehi\u00e4, nuoria […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/22"}],"collection":[{"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=22"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}