{"id":41,"date":"2014-01-24T07:51:58","date_gmt":"2014-01-24T07:51:58","guid":{"rendered":"http:\/\/ihmuseo.fi\/wp\/?page_id=41"},"modified":"2014-01-24T10:22:40","modified_gmt":"2014-01-24T10:22:40","slug":"hartolan-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/ihmuseo.fi\/?page_id=41","title":{"rendered":"Hartolan historiaa"},"content":{"rendered":"<p>Hartolan alueen vanhin asutuskerrostuma on kivikaudelta noin 7000 vuoden takaa. Kiinte\u00e4n ja jatkuvan asutuksen alue on saanut rautakaudella, viimeist\u00e4\u00e4n merovingiajan lopulla noin 800-luvulla. Kirjallisen l\u00e4hteen mukaan Hartola esiintyi kirkkopit\u00e4j\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran jo vuonna 1398, jolloin alueella mainitaan sijainneen roomalaiskatolinen rajakirkko.<\/p>\n<p>Kuningas Kustaa III erotti Hartolan itsen\u00e4iseksi kirkkoherrakunnaksi Sysm\u00e4st\u00e4 vuonna 1784 ja pit\u00e4j\u00e4 sai nimen kruununperillisen Kustaa IV Adolfin mukaan: Gustav Adolfs socken. Vuonna 1867 kuntalain voimaan tultua nimi muuttui takaisin Hartolan kunnaksi vanhan 1500-luvun kappeliseurakunnan nimen mukaan.<\/p>\n<p>Hartola tunnetaan it\u00e4h\u00e4m\u00e4l\u00e4isen\u00e4 kartano- ja kirjailijapit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Hartolan alueella on sijainnut kahdeksan kartanoa, joista tunnetuimmat Koskip\u00e4\u00e4, Echo, Tollinm\u00e4ki, Kirkkola, Kalho ja Pohjola. Echon kartanossa on toiminut It\u00e4-H\u00e4meen opisto vuodesta 1908. Pit\u00e4j\u00e4n tunnetuimpia kirjailijoita ovat olleet Maila Talvio, Uuno Kailas, Uno von Schrowe, Arvi Kivimaa ja Kaarina Helakisa.<\/p>\n<p>Hartolan nykyinen harmaa graniittikirkko valmistui vuonna 1913 arkkitehti Josef Stenb\u00e4ckin piirustusten mukaan. Nyky\u00e4\u00e4n Hartolassa on noin 3 250 asukasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hartolan alueen vanhin asutuskerrostuma on kivikaudelta noin 7000 vuoden takaa. Kiinte\u00e4n ja jatkuvan asutuksen alue on saanut rautakaudella, viimeist\u00e4\u00e4n merovingiajan lopulla noin 800-luvulla. Kirjallisen l\u00e4hteen mukaan Hartola esiintyi kirkkopit\u00e4j\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran jo vuonna 1398, jolloin alueella mainitaan sijainneen roomalaiskatolinen rajakirkko. Kuningas Kustaa III erotti Hartolan itsen\u00e4iseksi kirkkoherrakunnaksi Sysm\u00e4st\u00e4 vuonna 1784 ja pit\u00e4j\u00e4 sai nimen kruununperillisen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/41"}],"collection":[{"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=41"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":141,"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions\/141"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/ihmuseo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}